MYRSKYN SILMÄSSÄ (Elämää se vain on)!

MATALA MAJANI

Muutettiin tosiaan Tampereelle parisen vuotta sitten ja kämpäksi löytyi toisella yrittämällä SE oikea.
Ja kiirekkin rupesi tulemaan, piti löytää parissa viikossa, kämppä ja muutto lähestyi liian nopeasti! Päästiin vuokralle keskustan lähelle, niinkuin oli suunnitelmissa. Oltiin asuttu noin puoli vuotta uudessa kämpässä ja meille luvattiin, ettei kämppää myytäisi ja omistaja opiskeli ulkomailla, eikä ollut tarkoitus myydä vielä aikoihin. Kunnes tuli sähköpostia, että omistaja laittaisi kämpän yleiseen myyntiin heti, jos me ei ostettaisi kämppää piakkoin. Meille tuli paniikki ja mulla iski kämpää kohti kauhea mustasukkaisuus, etten halua myydä sitä kenellekkään, en nyt enkä koskaan! Päälimmäisenä tunteena oli kuitenkin viha, miten voi tehdä näin! ja olihan vuokrasopimus vuodeksi tehty! No, siinä käytiin sotaa puolin ja toisin ja käytiin sopimuksia läpi jne.. Olin jo aiemmin miettinyt, että ihanaa päästä asumaan tälläiseen kotiin, jossa oma ihana piha ja muutenkin rauhallinen ympäristö, ihanat naapurit ja pienkerrostalo, vain kaksi rappua ja asukkaita noin tusina....Pihalle näkymä oli aivan upea, ihan kuin asuisi taas omakotitalossa. Tämä tuntui ensimmäistä kertaa ikinä Omalta kodilta. Olin kotona!!

Mietein aikasempaa, että voi kun olisi varaa ostaa tämä omaksi. Noh, se aika tuli nopeampaa kuin arvattiinkaan. Kävi kuitenkin niin, että talon sijainti oli niin hyvä, että saatiin kuin saatiinkin laina! Mutta hintapyyntö oli kuitenkin ihan naurettava. Ja myyjä vielä kusetti, että kun hän on tehnyt tähän juuri keittiöremontin, hinta oli siihen nähden hyvä. Ja paskat hän mitään keittiöremppaa ollut tehnyt, vaan aikaisemmat asukkaat yli kymmenen vuotta sitten!! Ja meillä oli todisteet siitä, mustaa valkoisella! Idiootti sanon minä! Älä kuseta, jos et osaa!! Kannattaisi ainakin ottaa selvää, ketä kusetat... No, hinta laski reilusti ja me oltiin asunnon uudet ostajat!! Näin kävi, että meillä oli omakoti jälleen, vaikka vannottiin, että lainaa ei enään otettaisi piiiitkään aikaan.. Toisin kuitenkin kävi.

Sisustamista en ole koskaan osannut, enkä tajunnut, mutta nyt se kävi kuin luonnostaan!! Olinhan vihdoin kotona. Siitä lähti yli vuoden projekti pikkuhiljaa käyntiin.. Ja nyt on melkein valmis, paria pikku juttua lukuun ottamatta.
Sitten seuraava projekti, jos näin voi sanoa, onkin meidän häät ja paikan valinta ja ,noh, kaikki oli auki, paitsi noin kuukausi sitten ajattelin, että mikä olisi parempi paikka häille, kuin oma koti... Mehän muutenkin pidettäisiin pienet häät....
Tästä lisää seuraavassa julkaisussa.. HÄÄT JA HALLOWEEN

Joku varmaan ihmettelee, että miten tämä kirjotus liittyy, noh mihinkään ja miksi kerron tämän.
Mulle koti on kaikki, miltä koti näyttää, että siellä voi viettää aikaa, keitä kodissani asuu ja sen harmonia ja sen energia. Se liittyy ihan kaikkeen! Unohtamatta kahta sekopaistä kissaani, ilman niitä en varmaan olisi tässä tänään, joten heillekin on tehty seiniin kiipeily paikkoja, ja joka huoneissa ne saa kiipeillä tai olla ylhäällä ja ihmetellä sieltä maailman menoa.
Hektisen päivän päätyttyä on vain ihanaa tulla ovesta sisään ja laittaa ovi kiinni ja kaikki unohtuu. Kotini on oma maailmani, missä on ripaus fantasiaa. Olkoon se lapsellista tai ei, mutta kotini näyttää siltä, miltä oman pääni sisällä näyttää, oma linnani, oma maailma, pois todellisuudesta!! Kun tulee aikoja, jotka ovat vaikeita ja tuntuu, että ulospääsyä ei ole, niin kotini henki pitää järjen jotenkin tässä maailmassa ja pikkuhiljaa saan taas kerättyä pääni kasaan.. Jälleen kerran.