Mää oon vihannu kirpputoreja lapsena ja teininä, enkä voinut ees mennä niihin sisälle. Äiti tykkäs niistä ja halusi käydä mun kanssa niissä. Yritin mennä äidin kanssa mukaan kirppiksille, mutta se haju, mikä niistä tuli, teki tosi pahaa ja tuli aina huono olo. Sitten se vaan jäi moneksi vuodeksi.
Nyt tässä muutamien vuosien sisällä löysin kirppikset uudestaan ja siitä tuli mun ja Samin yhteinen harrastus ja mun tyyli rupesi löytymään pikkuhiljaa varmemmin ja varmemmin.
Sami tykkäsi ja tykkää edelleen kirppiksillä etsiä antiikkia ja vanhoja esineitä ( äkkirikastumisen toivossa ) ja minä vaatteita, kenkiä ja laukkuja.
Ennen kuin löysin kirppistaivaan, niin en ole koskaa ollut shoppaajaihmisiä, en edes sitä vähääkään. Kuljin aina äidin vanhoilla kengillä, isän isoilla paidoilla ja mukavilla housuilla. Eli tyttöpoika viimeisen päälle. Vaikka en ollut tyyliguru, niin mun raja meni kuitenkin siinä, että värilliset vaatteet oli aina iso NO! En halunnut olla Värisilmän värikartta! Armeijan jälkeen kaikki muuttui aika nopeasti ja halusin opetella korkokengillä kävelyn, uusia vaatteita jne.. mutta kirppiksiltä tietty.
Isot kaupat ahdisti ja siellä oli ja on nykyäänkin vain niitä samoja tämän hetken muotiin sopivia kukkakuosisia vaatteita ja muutenkin järkyttävän näköisiä reuhkoja! Joten ei kiitos!! Olen muutenkin luonnon puolesta puhuja ja kierätys kunniaan ja sen takia kirppis oli paras ja se vain napsahti, eikä tullut pahaa mieltä!! Ja rahaakin säästyi.
Vaikka rupesin niihin aikoihin lihoamaan, kun liikunta jäi ja alko tuli mukaan enemmän, niin silti tykkäsin enemmän ja enemmän muokata omaa tyyliäni nykyiseen ja rakastuin itseilmaisuun meikkien ja vaatteiden kautta. Siihen aikaan rupesin ottamaan itsestäni enemmän kuvia, jota en tehnyt ennen ollenkaan, vaikka mussa ei ollut mitään vikaa ja kroppakin oli timmi. Joten se on hassua, vaikka olin kunnossa, en pystynyt ottamaan itsestäni kuvia, mutta sitten kuin lihoin pikkuhiljaa niin löysin kuvien ihmeellisen maailman ( tästä lisää ).
Olikohan ensimmäinen kunnon kirppu Porissa ollut Superkirppis, mikä oli ihan helvetin iso paikka ja siellä oli vaikka mitä. Nykyään Superkirppis on muistaakseni Patakirppis, joka muutti pienempiin tiloihin. Siellä käytiin varmaan jokapäivä.
Rupesin huomaamaan, että olin mestari löytämään vaatteita ja muokkaamaan niistä omanlaisia, enkä tarkoita, että muokkasin niitä käsin vaan osasin yhdistellä erinlaisiin asusteisiin, meikkeihin jne. Silloin en vielä osannut ja edes tajunnut, että vaatteita pystyi muokkaamaan itse ja tehdä niistä erinlaisia, niinkuin nykyään. Huomasin, että se piristi mieltä ja teki paremman olon, joten yhdistin kirpparin ja hyvänolon toisiinsa, eli silloin kun oli mieli maassa, oli pakko päästä kirppiksille!
Sieltä löysin ihkaensimmäiset korkkarit ja laitoin ne päälle ensimmäisen kerran silloin kun olin lähdössä viihteelle. Ei ehkä maailman paras idea..... Noh, jostain oli aloitettava..
Kun muutettiin Tampereelle nääs, niin heti meillä oli hakusessa kaikki kirppikset mitä oli ja siellä käyminen ja heti! Silloin rupesin käyttämään Facebookkia säännöllisesti ja latailin kuvia ja tykkäsin ja tykkään edelleen muokata niitä eri valoilla ja "tunnelmilla" . Tein haun ja löysin vaikka mitä FB. kirppiksia ja goottikirppiksiä ja siitä alkoi vaatteiden muokkaaminen ja hamstraaminen ( ostan tuon, vaikka ehkä pieni, mutta laihdun kyllä.. ).
Laitan tähän yhden kuvan vaatteesta, jonka löysin gootti tai rockkirppikseltä, mikä on yksi suosikeistani ja kyllä se päälle menee, mutta odotan, kunnes laihdun edes vähän, että näyttää siltä kuin pitäisikin. Ja yhden "mekon, jonka löysin Tampereen pirkanmaan kirpputorikeskuksesta, jota en ajatellut edes harkitsevani muutama vuos sitten, mutta onneksi ostin ja käytän nykyisin myös mekkoja.Ja kesäisin, kun käyn Kajaanissa sukulaisia tapaamassa, kirpparit ehdoton ykkönen, joka pitää olla tekemisen listalla! Siellä on ihan älyttömän hyviä kirppareita!!
Myöhäinen valaistuminen tyylissä tosiaan, mutta ei haittaa, nyt tunnen olevani Minä, vaikkakin vasta 27-vuotiaana, mutta ei sillä väliä, koska kunhan edes löydät itsesi tai edes pienen palasen jossain vaiheessa! Vaikka viiskymppisenä ja teet sitä mistä hyvä olo tulee ja pidät tyyliäsi yllä, rohkeudella ja ylpeydellä, se tekee jo ihmeitä pääkopallekkin.
Huomenna taas lisää päivityksiä!!! Kerron varmaan ainakin kuvistani, koska tässä siitä vähän sivuttiinkin! ja jotain muuta myös, katotaan!!!
Ja tietty unohtui kaikkista tärkein, eli löysin muutama kuukausi sitten myös kirppikseltä mun hääpuvun, jota ei totisesti oltu hinnalla pilattu!! Muutama oma lisäys puuttu ja häät on jo lokakuun lopussa- marraskuun alussa. Silloin kun kokeilin sitä, se oli vähän iso ja nyt se ei mene kiinni asti. Toivottavasti johtuu siitä, että tissit on kasvanut, mutta luulen sen johtuvan läskistä väärässä paikassa... plaahh..! Eli kiire tulee..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti